Kesällä Israelin armeija hyökkäsi Gazaan ja tappoi yli 2 100 palestiinalaista, joista yli 75 prosenttia oli siviilejä. Samalla palestiinalaiset aseelliset ryhmät tappoivat 72 Israelin armeijassa palvelevaa tai Israelissa asuvaa henkilöä, joista yli 90 prosenttia oli sotilaita.
Kolumni Syksy Räsänen Kuva Kaisa Kangas
Israel tuhosi Gazassa järjestelmällisesti elämiselle välttämätöntä infrastruktuuria, muun muassa Gazan ainoan voimalaitoksen, isoimman vedenpuhdistamon, pohjavesikaivoja, vesijohtoja, vesivarastoja, sairaaloita, asuinrakennuksia ja peltoja.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Navi Pillayn mukaan Israel iski siviilikohteisiin tarkoituksella, noudattaen samaa strategiaa kuin vuoden 2008–2009 hyökkäyksessä Gazaan. YK:n asettaman tutkimusryhmän mukaan Israelin tavoitteena oli aiheuttaa ”suurta vahinkoa ja tuhoa siviilien omaisuudelle ja infrastruktuurille ja kärsimystä siviiliväestölle”.
Sota ei kuitenkaan tuo mukanaan vain hävitystä, vaan myös voittoja. Israelin armeijan pommittaessa Gazaa elinkelvottomaksi israelilaisten aseyritysten osakekurssit nousivat, kun useat maat kiirehtivät tilaamaan tehonsa osoittaneita aseita.
Israelilaiset aseyritykset toimivat läheisessä yhteistyössä armeijan kanssa, ja niiden tuotteiden myyntivalttina on se, että niitä on testattu tositilanteissa. Aseyhtiö Elbit Systemsin lennokkeja mainostettiin vuoden 2008–2009 hyökkäyksen jälkeen sanoilla ”tähti syntyi Gazan taivaalla”. Kyseisiä lennokkeja käytettiin ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan siviilien tappamiseen.
Yritykset kehittävät aseita Israelin armeijan tarpeisiin, ja niiden vienti ulkomaille mahdollistaa hintojen pitämisen alhaisina Israelin armeijalle. Israelilaisten aseyritysten asiakkaat hyötyvät aseiden testaamisesta sotarikoksissa ja tukevat Israelin armeijan asehankintoja.
Näihin asiakkaisiin kuuluu myös Suomen puolustusvoimat. Suomi on harjoittanut asekauppaa Israelin kanssa yli 220 miljoonalla eurolla. Enimmäkseen kyse on ollut hankinnoista. Pelkästään tänä vuonna Suomi on tehnyt kauppoja yli 50 miljoonan euron edestä, ja lisää on luvassa.
Puolustusministeriön intoa tositilanteissa testattuihin aseisiin ei ole laannuttanut edes se, että Israelin armeija tappoi vuonna 2006 suomalaisen rauhanturvaajan Jarno Mäkisen ampumalla täsmäohjuksen YK:n tukikohtaan Libanonissa.
Muualla yhteiskunnassa vastustusta on sen sijaan paljon. Järjestön ICAHD Finland vetoomuksen asekauppojen lopettamisesta on allekirjoittanut yli 250 tunnettua suomalaista, heidän joukossaan ulkoministeri Erkki Tuomioja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, kansanedustaja ja kirjailija Jörn Donner ja ohjaaja Aki Kaurismäki.
Gazan hävitys toi julkisuuteen uusia kannanottoja: SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kaikki nostivat äänensä asekauppoja vastaan.
Kansalaisten aktiivisuudesta riippuu se, johtavatko nämä lausunnot toimiin. On turha kysellä, miksi julmuudet jatkuvat, jos emme ole valmiita edes lopettamaan niiden rahoittamista verorahoillamme.
Kirjoittaja on järjestön Israeli Committee Against House Demolitions (ICAHD) Finland hallituksen jäsen.
