Pekka Niskasen videoteoksen päähenkilönä on Laoufi Nasreddine, algerialaismies, joka haluaa tavata Suomessa asuvan tyttärensä. Tyttären äiti ei halua päästää miestä tapaamaan lastaan. Laoufi on kävellyt Suomeen ja päätynyt Konnunsuon säilöön. Videolla hän toistaa: ”Olen tehnyt paljon nähdäkseni sinut”.
Iso Nro: Taiteilija Pekka Niskanen, teoksesi on kannanotto maahanmuutosta ja Suomeen tulon vaikeudesta, mutta myös suomalaisesta suhtautumisesta perhesuhteisiin: äidillä on valta. Miten päädyit yhdistämään nämä kaksi asiaa?
PN: Kuuntelin, äänitin ja kuvasin Konnunsuon säilöönottoyksikössä ja Kajaanissa Laoufi Nasreddineä viikon ajan. Nasreddine kertoi aina uudelleen päätymisestään Suomeen ja suhteestaan maahan, jossa hänen kaksivuotias tyttärensä asuu. Nasreddinen on mahdotonta tavata tytärtään, jonka isyyttä hän ei voi todistaa. Fragmentaarisissa kertomuksen osissa toistui Suomeen tulon vaikeus ja syy, tytär. Teos perustuu Nasreddinen kanssa käytyihin keskusteluihin, taukoihin, tapahtumien uudelleen kertomiseen ja tarinan fragmenttien yhdistämiseen kokonaisuudeksi. Teos esittää yhden mahdollisen tavan koota tapaamiset yhteen.
Entä mitä luulet, kummassa tapahtuu aiemmin muutosta inhimilliseen suuntaan: säilön kaltaisista vankilatiloista luovutaan vai isille saadaan paremmat oikeudet huoltajuusneuvotteluissa?
Luulen, että isille annetaan ensin paremmat oikeudet, koska huoltajuusneuvotteluihin sisältyvät epäoikeudenmukaisuudet liitetään ennen kaikkea suomalaisiin.
Miksi haluat käsitellä ihmisoikeuskysymyksiä taideprojektina, onko se tehokasta?
Ihmisoikeuskeskustelu ja ihmisoikeuskysymykset ovat tulleet osaksi taidetta 60-luvulta alkaen. Orientalistiset ja kolonialistiset kuvat ovat merkittävä osa 1800-luvun taidehistoriaa. 1900-luvulla esiin nousivat niiden vastakuvat. Taide, tiede ja journalismi voivat käsitellä samoja kysymyksiä, myös ihmisoikeuskysymyksiä, erilaisilla metodeilla. En ole niinkään kiinnostunut menetelmän taikäsittelytavan tehokkuudesta, vaan sen sensitiivisyydestä ja eri tapojen eroista.
Näetkö oman teoksesi enemmän taiteena vai dokumenttielokuvana?
Teokseni on minulle taidetta, jos se määrittyy taiteeksi taiteen kentällä. Luulen, että dokumenttielokuvana teokseni jää vieraaksi ja oudoksi. Sekin on mahdollisuus. Teos voidaan asettaasamaan aikaan kahteen kenttään.
Pekka Niskanen on kuvataiteilija ja tutkija, joka työskentelee Pariisissa ja Helsingissä. Hänen teoksensa nostavat esiin tarinan, tilan ja paikan merkityksen yksilön identiteetille. Niskanen on tutkinut identiteettien politiikkaa sekä kuinka arkkitehtuuri, paikat ja identiteetit muokkaavat ja tuottavat toisiaan. Tämä video ja Niskasen muita teoksia nähtävissä Helsingissä galleria Muussa 29.10 alkaen.
Pekka Niskasen teos on osa Koneen Säätiön rahoittamaa Piilosta näkyväksi -hankekokonaisuutta.
teksti Hannele Huhtala
