Sitä kutsutaan laputtamiseksi. Kirjoitat lappuun nimesi, tunteen nimen ja asian tai tapahtuman, josta tunne on syttynyt.
Viikon varrella kirjoitettuja tunnelappuja saa sujauttaa takan reunuksella olevaan lukolliseen laatikkoon. Jalkapallopokaalien viereen. Vien omat lappuni sinne öisin. Yllätysmomentti säilyy.
Kiskossa ulko-ovia ei lukittu. Olin siellä kurinalaisessa lääkkeettömässä päihdekuntoutuksessa 90-luvulla. Kaiken terapian lisäksi Kiskossa tehtiin oikeita töitä. Taloa pyöritettiin kuntoutettavien voimin, joiden välille oli asetettu tiukka hierarkia. Kaikilla oli roolinsa, uudet aloittivat pohjalta.
Tunneryhmä on vain yksi vallankäytön välineistä. Kuka aiheuttikaan sinussa voimakkaan tunnereaktion? Hänen nimensä vielä lappuun.
Tunne saa olla myös positiivinen. Mutta niitä kirjoittavat vain pelkurit hierarkisesti ylemmilleen. Kiskon opetusten mukaan kauan kanitetut tunteet saattavat ajan mittaan muuttua fyysisiksi sairauksiksi. Me uskomme, koska olemme päättäneet uskoa. Muutenkin rankkaa. Kuka kaiken kamalan lisäksi syövän tai iskiaksen riesakseen haluaisi?
Keskelle avaraa salia laitetaan kaksi tuolia vastakkain. Niille asettuvat laputtaja ja laputettu. Ympärille asetetuissa tuoleissa istuvat yleisönä oppilaat. Ylin auktoriteetti, joku henkilökunnasta, on paikalla ylilyöntien varalla.
Laput, joissa puretaan jokin vahva tunne, vaikkapa viha, ovat kaikista herkullisimpia.
Gladiaattorit vilkuilevat toisiaan kulmain alta. Laputtaja kihlaa katseellaan toisen silmät, haastaa suoraan katsekontaktiin. Keskittyy lappuun kirjoittamaansa tunteeseen. Vihaan.
Taitavimmat ja pelätyimmät laputtajat aloittavat maltillisesti, puuskuttaen hiljaa. Kiihdyttävät siitä aste asteelta itsensä raivohulluuden partaalle. Karjuvat äänellä, jollaista ei kukaan naisen synnyttämä edes syntymänsä hetkellä ole päästänyt.
He tärisevät kasvolihakset kireinä, torakat juoksevat ihon alla verisuonia pitkin. He jyrähtelevät, murahtelevat ja sähisevät. Hiki- ja sylkiroiskeet singahtelevat kohti vastustajaa, joka näyttää jo aika kypsältä. Vielä henkinen kuolinisku.
”Helvetti tota sun pelleilyä! Voi isäkissanvittu!”
Puhdasta taidetta. Tunneryhmässä saa kiroilla.
Uhkailua ei sallita. Kumpikaan ei nouse tuoliltaan koko aikana. Lopuksi laputetulta lempeällä äänellä kysytään, ottaako tämä tunteen vastaan. Se on kaikille kova paikka.
Lopuksi laputetulta lempeällä äänellä kysytään, ottaako tämä tunteen vastaan. Se on kaikille kova paikka.
Olet joutunut kuuntelemaan toisen riekkuamista monta minuuttia istuen paikallasi, aivan hiljaa. Ilmeettömänä. Kädet rinnan päällä kuin suojaisivat. Tekisi vähintäinkin mieli kuristaa tuo piru. Huutaa takaisin. Ei saa. Pitää olla vaiti. Voisipa itkeä ja vajota maan alle. Ainoa oikea vastaus on aina sama.
”Kyllä. Otan tunteen vastaan.”
Lapuilla pelataan. Asialla ei ole väliä, jokainen ihminen on tunnelapun arvoinen. Järkytetään toisen tasapainoa. Vastuuryhmäläiset ja työnjohtajat saavat reilun siivun vihalapuista.
Nuorempana oppilaana nautin saadessani jonkun kyykyttäjistä kiemurtelemaan tuolissaan. Payback-time! Pää punaisena sanaakaan sanomatta joutui joku heistä ottamaan tunteenpurkaukseni vastaan. Koin kapellimestarin riemua määrätessäni tahdin. Sen hetken olin joukkojani johtava kuningas.
Oli se helposti parin ylimääräisen vessan siivoamisen arvoista, joihin ylempäni minut saattoivat määrätä.
Heikki Eloranta
Eläkeläinen ja sanataiteilija
Tämä on näytejuttu heinäkuun 2025 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
