Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia kiristetään Suomessa nyt hurjaa tahtia. Iso Numero selvitti, mikä muuttuu ja miten se vaikuttaa ihmisiin. Tässä ote jutusta, lue koko juttu lehdestä!
Hondurasista kotoisin oleva kolmekymppinen Mía (nimi muutettu) saapui Suomeen turvapaikanhakijana tyttärensä ja teini-ikäisen sisarensa kanssa vuoden 2023 alussa. Kotimaassaan alemman keskiluokan perheestä tuleva Mía opiskeli lääketiedettä.
Suomessa Mía pääsi asumaan ystäviensä luokse Helsinkiin. Hän eli tyttärensä kanssa turvapaikanhakijoille myönnettävällä vastaanottorahalla, jota kertyi 571 euroa kuussa. Rahat maksetaan kerran kuussa hakemusta vastaan maksukortille, jota voi käyttää kaupoissa.
Rahoja oli vaikea saada riittämään, vaikka menot jaettiin kämppiksen kanssa, Mía kertoo espanjaksi.
”Joskus odotin iltakymmeneen, jotta saisin ruokaa 60 prosentin alennuksella”, hän kuvailee.
Mía kertoo rajottaneensa erityisesti rahan käyttämistä omiin tarpeisiinsa, jotta tokaluokkalainen tytär saisi kaiken tarvitsemansa. Se ei ollut helppoa.
”Yritin löytää käytettyjen vaatteiden kaupoista sellaista, josta hän pitää”, Mía kuvailee.
”Täällä tarvitsee kuuden kuukauden välein erilaisia vaatteita: talvivaatteita, kenkiä… Ja lapsi kasvaa. En aina voinut ostaa hänelle hyviä kenkiä tai hyvää villapaitaa, joka suojelisi kylmältä. Välillä hän kulki jalat märkinä, ihan jäässä. Se oli vaikeaa.”
Mía kertoo yrittäneensä säästää joka kuukausi osan tuesta hätätapausta varten. Koska turvapaikanhakijat eivät kuulu Kelan tuen piiriin, esimerkiksi lääkkeistä pitää maksaa täysi hinta.
Kesällä eduskunta päätti leikata vastaanottorahaa. Toimia kritisoivat useat järjestöt sekä esimerkiksi Helsingin ja Tampereen kaupungit. Tampere kirjoitti lausunnossaan keväällä, että kaupungin ruokajonoissa oli vastaanottokeskusten asukkaita jo valmiiksi.
”On selvää, että näin matala etuuden taso ei voi turvata riittävää toimeentuloa”, todettiin sosiaali- ja terveysjärjestö SOSTE:n lausunnossa.
Hallitus on tänä vuonna ehtinyt viedä läpi jo viisi lakihanketta, jotka kiristävät ulkomaalaisten oikeuksia.
Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n Sanna Valtonen ja lukuisat muut toimijat järjestöistä viranomaisiin ovat valittaneet, että lakiehdotusten kommentointiaika on jätetty liian lyhyeksi. Kritiikkiä lakien vaikutuksista ei ole pahemmin kuunneltu.
Vielä lisää on kuitenkin tulossa.
Iso Numero keräsi ainakin seitsemän uutta kiristystä, joita hallitus parhaillaan suunnittelee.
Näin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tilanne vaikeutuu
- Heinäkuussa hyväksytty käännytyslaki estää turvapaikan hakemisen tietyllä alueella ja sallii turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalta. Se voidaan saattaa voimaan tilanteessa, jossa Venäjä välineellistää turvapaikanhakua.
- Kesäkuussa hyväksytty rajamenettelylaki mahdollistaa tiettyjen turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyn nopeutetussa menettelyssä. Hakijat, myös lapset, voidaan sulkea vastaanottokeskuksiin rajan lähelle käsittelyn ajaksi.
- Elokuussa voimaan tullut vastaanottolain muutos alentaa turvapaikanhakijoille ja tilapäistä suojelua saaville ukrainalaisille maksettavaa vastaanottorahaa.
- Syyskuun alusta voimaan tuleva ulkomaalaislain muutos estää Suomessa paperittomina eläneiltä tai turvapaikkaa hakeneilta työ- tai opiskeluluvan saamisen sekä estää yksintulleen lapsen vanhemmalta oleskeluluvan saamisen.
- Lokakuun alusta voimaan tuleva muutos pidentää kansalaisuuden saamiseen vaadittavaa asumisaikaa. Työn alla on myös kiristys nuhteettomuusedellytykseen, toimeentuloedellytys kansalaisuuden saamiseksi sekä uuden kansalaisuuskokeen käyttöönoton suunnittelu.
- Eduskunta äänestänee alkusyksystä hallituksen esityksestä, jonka seurauksena oleskelulupien pituuksia lyhennetään ja lupien peruuttamisen perusteita lisätään.
- Heinäkuussa lausuntokierroksella olleen lakiesityksen mukaan paperittomilta poistettaisiin oikeus muuhun kuin akuuttiin terveydenhoitoon, poikkeuksena haavoittuvimmissa asemissa olevat. Esitys edennee syksyllä eduskunnan käsittelyyn.
- Elokuussa lausuntokierroksella ollut esitys kotoutumislain uudistamisesta typistää aikaa, jolta valtio korvaa kunnille kansainvälistä suojelua saavan henkilön toimeentulotuesta aiheutuvia kuluja kolmesta vuodesta yhteen vuoteen.
- Sisäministeriön hankkeessa suunnitellaan perheenyhdistämisen vaikeuttamista, esimerkiksi vaatimusta puolison vähintään 21 vuoden iästä sekä muille perheenjäsenille kuin lapsille ja vanhemmille myönnettävien lupien lakkauttamista.
- Toisessa ministeriön hankkeessa valmistellaan pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtojen kiristystä.
- Lisäksi säilöönoton ja maahantulokiellon säännöksiä tiukennetaan.
- Myös vastaanottopalveluiden rajaamista suunnitellaan.
- Myös turvapaikkatutkintaan suunnitellaan muutoksia, esimerkiksi turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjaa ei käytäisi enää läpi nykyiseen tapaan hakijan kanssa.
Teksti Kati Pietarinen
Kuvat Mirkka Hietanen
Tämä on ote jutusta, jonka voi lukea kokonaisuudessaan syyskuun 2024 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. 13 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 1,8 miljoonaa euroa tuloja.
