Lapsi tahtoo kuulla saman sadun uudelleen ja uudelleen. Myös aikuinen saattaa nauttia elokuvan ennalta arvattavasta kaavasta. Mikä meitä vaivaa?
Teksti Juha Merimaa Kuva Riikka Kiema
Olen lukenut tyttärelleni Puppe menee kouluun -teoksen ehkä sata kertaa. Miksi lapsi haluaa kuulla saman tarinan toistuvasti, psykologian yliopistonlehtori Anu-Katriina Pesonen?
”Yhteiset lukuhetket ovat lapsille arvokkaita jaetun tarkkaavaisuuden hetkiä. Ne ovat tärkeitä oppimiselle ja tunteiden säätelyn kehittymiselle. Tutut tarinat tuovat näihin hetkiin turvallisuuden tunnetta ja hallinnan tuntua, kun lapsi tietää mitä tarinassa tapahtuu seuraavaksi.”
Mutta eikö uusi tarina voisi olla lapsestakin mielenkiintoisempi?
”Uudesta tarinasta lapsi ei tiedä, miten se tulee päättymään. Uuden tarinan lukeminen on vanhaa stressaavampaa. Lapsi etsii yhteisistä lukuhetkistä usein juuri rauhaa ja turvaa.”
Aikuiset eivät juuri poikkea lapsista tässä suhteessa. Elokuvissa ja populaarikirjallisuudessa juoniasetelmat ja juonen kulku ovat usein etukäteen tuttuja. Miksi sama tarina jaksaa alati kiehtoa suurta yleisöä, yleisen kirjallisuustieteen professori Heta Pyrhönen?
”Vaikka lukija tunteekin kertomuksen kaaren, hänen huomionsa kiinnittyy sen ohessa lajikonventioiden muunnelmiin ja mahdollisiin uutuuselementteihin. Tuttuja elementtejä yhdistellään uusilla tavoilla, jotta lopputulos pysyy kiinnostavana.”
Onko samojen tarinoiden toistuminen meidän aikamme ilmiö?
”Nykypäivää verrataan taiteen tutkimuksessa usein myöhäisbarokkiin, jonka taiteen keskiössä oli tuttujen aiheiden hienovarainen muuntelu. Nykyään lajikonventioita muunnellaan myös uusilla tavoilla. Esimerkiksi suositussa Silta-sarjassa rikotaan jännitysgenren ja poliisisarjojen perinteitä siten, että kaikki rikosjutut eivät selviäkään.”
Onko siis niin, että lapsi on oikeassa, kun haluaa kuulla saman sadun toistamiseen? Tuleeko vanhemman totella uusintapyyntöä, vaikka Puppe tai muu satukirja kuinka kyllästyttäisi, Anu-Katriina Pesonen?
”Kyllä lapsi on oikeassa. Tutkimusten mukaan lapset, joille luetaan samoja tarinoita, oppivat kieltä nopeammin kuin ne, joille luetaan eri tarinoita. Erikoisen tehokasta oppiminen on iltaisin, kun lapsi prosessoi luettua vielä unissaan.”
Julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2014.
