Kolmattakymmentä käyvän Veera Lapinkosken elämää kuvattiin yhteensä viisi vuotta, kun hän kamppaili alkoholisti-isänsä jättämien traumojen kanssa ja täytti elämänsä roolipelaamisella.
Tonislav Hristovin Veeran maaginen elämä muistuttaa etäisesti Selma Vilhusen muutaman vuoden takaista dokumenttia Keppihevosten vallankumous siinä, että ohjaaja on löytänyt aiheekseen jotain, mikä on katu-uskottavuudesta kaukana, mutta kyennyt näyttämään sen yleisölle harrastajien silmin.
Aiheesta ei tehdä komediaa, vaan se näyttäytyy ymmärrettävänä viihteen ja terapian muotona myös aihetta tuntemattomalle katsojalle. Lopputulos on esitetty Espoo Cinén lisäksi jo muun muassa Sundancessa ja Berliinin elokuvajuhlilla.
Ei ihme, että Veeran maaginen elämä on herättänyt ulkomailla hämmennystä ja ihastusta sen eriskummallisen kulttuurikuvauksen ansiosta. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta roolipelaamista vaan suomalaisuutta.
Veera itse tiivistää absurdille tasolle yltävän kansallislakonisuuden todetessaan elokuvassa: ”Olisihan se lapsuus voinut paremminkin mennä.”
Veeran maaginen elämä saa ensi-iltansa valtakunnallisessa elokuvateatterilevityksessä 23. elokuuta 2019.
Teksti Valtteri Mörttinen
Tämä on Ison Numeron näytejuttu. Osta lehti kadulta ja tue myyjän työtä.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta.