Sosiaaliturva tekee yhteiskunnista turvallisimpia, kirjoittaa päätoimittaja Veera Vehkasalo.
Yllätys. Syksyllä eräs hallituspuolueista innostui taas puhumaan keinoista rajoittaa maahanmuuttajien oikeuksia. Esiin nostettiin nyt ajatus kansalaisuusperusteisesta sosiaaliturvasta.
Otetaan idea hetkeksi tosissaan: mitä se tarkoittaisi?
Suomessa on toki jo ihmisiä, jotka asuvat täällä ilman samoja oikeuksia kuin muut. Esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat eivät ole pääosin oikeutettuja sosiaalitukiin. Opiskelijoiden määrän nopea kasvu huonossa työllisyystilanteessa onkin näkynyt ruokajonoissa ja kirkon diakoniatyössä, kun ihmisillä ei ole rahaa aina edes ruokaan. Opiskelijoita auttavat tahot kertoivat Isolle Numerolle keväällä, että monet ovat epätoivoisia ja jopa itsetuhoisia.
Suomessa asuu myös arviolta joitain tuhansia paperittomia ihmisiä. Heidän toimeentulonsa on milloin minkäkin varassa, ja tilanteet usein hyvin vaikeita. (Monet ovat myös asunnottomia – tästä lehdestä voi lukea lisää siitä.)
Mutta nämä ovat vielä pieniä ryhmiä. Niitä Suomessa asuvia, joilla ei ole maan kansalaisuutta, on sen sijaan satoja tuhansia.
Sosiaaliturva tekee yhteiskunnista turvallisimpia. Paitsi sitä saavalle, myös kaikille muille.
Mitä jos heidät jätettäisiin ilman Suomen keskeistä rakennuspalikkaa, kattavaa sosiaalivakuutusjärjestelmää? Iso osa heistä rahoittaa yhteiskuntaa veroillaan, eivätkä siis saisi siitä mitään vastineeksi. Jos saisi lapsen tai sairastuisi, saisi vain pärjäillä. Ne jotka saavat pientä palkkaa tai tekevät osa-aikatöitä, joutuisivat tulemaan toimeen usein elämiseen riittämättömillä summilla. Isot perheet eivät välttämättä saisi kaikkia ruokittua. Työttömäksi jäävät varmaan sitten tässä visiossa kuolisivat nälkään.
Eriarvoisuus ja epätoivo kasvaisivat, ja sillä olisi tietenkin valtavia seurauksia paitsi heille, myös koko maalle. Se näkyisi myös turvattomuuden lisääntymisenä.
Niin. Koska sosiaaliturva tekee tutkitusti yhteiskunnista turvallisimpia. Paitsi sitä saavalle, myös kaikille muille. Suomi olisi täysin toisenlainen maa ilman sitä.
Todellisuudessa ajatus on sen verran absurdi, ettei sitä ole tarkoitettukaan realistiseksi ehdotukseksi. Asia ei ehtisi edes edetä tällä hallituskaudella, eikä perustuslaki (toivottavasti) antaisi periksi. Mutta tällä provokaatiolla on taas avattu keskusteluikkunaa sen verran, että lievemmät ehdotukset muuttuvat jo lähes tavallisiksi.
Hallituksella onkin useita suunnitelmia maahanmuuttajien tukien ”eriyttämisestä”. Kuten kotihoidontuen rajaaminen pois maahan muuttavilta ja työttömyysturvan leikkaaminen niiltä, jotka eivät puhu suomea tai ruotsia. Nyt jo muutettiin lakia niin, että kansalaisuutta ei saa, jos saa työttömyys- tai toimeentulotukea.
Ovatko nämä askelia kohti maata, jossa elää kahden kerroksen väkeä?
Veera Vehkasalo
Päätoimittaja
Tämä on näytejuttu marraskuun 2025 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää. Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä ostaa lehtiä etukäteen ja pitää myydystä lehdestä saamansa myyntivoiton itsellään. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
