Yle uutisoi viime viikolla turvapaikanhakijoiden palautuksista tavalla, joka antoi ymmärtää, että jopa rikoksiin syyllistynyt voisi estää Suomesta poistamisen vain tekemällä uusia turvapaikkahakemuksia. Näin ei kuitenkaan ole.
”Irakilaismies on estänyt palautuksen hakemalla turvapaikkaa 13 kertaa – edes tappajaa ja raiskaajaa ei saatu ulos maasta”, uutisoi Yle pitkänä perjantaina.
Jo otsikkoa lukiessani hieraisin silmiäni. Ingressissä luki, että ”hallitus yrittää rajoittaa perusteetonta turvapaikan hakemista kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen”. Siitä sai helposti mielikuvan vakavia rikoksia tehneistä ihmisistä, jotka voivat estää käännytyksensä loputtomasti hakemalla turvapaikkaa uudelleen ja uudelleen. Ja, että hallitus olisi nyt muuttamassa tätä epäkohtaa.
Jutussa rikos- ja oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen oli pyytänyt käräjäoikeudelta tietoja tapauksista, joissa ihminen on tehnyt ”useita turvapaikkahakemuksia tai pyrkinyt muilla keinoilla estämään palauttamisen kotimaahansa”. Hän esitteli jutussa viisi eri tapausta.
Juttu kiersi myös X:ssä (entinen Twitter, entinen suhteellisen asiallinen keskustelualusta). Monet hämmästelivät. Otsikon mies ei ollut syyllistynyt rikoksiin, toisin kuin muut neljä, mutta huomio kiinnittyi mainintaan toisten rikostaustoista. Harvan ihmisen oikeustajuun istuu se, ettei vakavia rikoksia tehnyttä ihmistä saada poistettua maasta, jos hän vain huikkaa yhä uudelleen, että haenpa turvapaikkaa.
Järjestelmässähän on iso porsaanreikä, jos tekemällä kahden kuukauden välein uuden hakemuksen voi estää palautusta rajattomasti, kuten eräs twitteristi (X:isti?) keskustelussa totesi. Eihän tässä ole mitään järkeä!
Ei siinä olekaan, sillä asia ei ole näin.
Käännytyspäätöksen saanut ihminen ei voi loputtomasti viivyttää palautustaan tekemällä perusteettomia uusintahakemuksia.
Jos uusintahakemus ei täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä ja sen tarkoituksen katsotaan olevan vain käännytyksen estäminen tai viivyttäminen, se ei estä käännytyksen toimeenpanoa. Lakia muutettiin vuonna 2019.
Maahanmuuttovirastossa on päivystys, joka voi arvioida viime hetken uusintahakemuksia nopeasti ja päättää, onko käännytyksestä tarvetta luopua. Hakemuksessa pitää olla perusteita ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi.
Myös Ylen jutusta kävi ilmi, että siinä käsitellyissä tapauksissa ihmisten käännyttäminen oli estynyt niin monta kertaa pääosin muista syistä: henkilö on kieltäytynyt palaamasta, pakolla palauttaminen ei ole onnistunut kyseiseen maahan, henkilö on kadonnut jne. Valituista tapauksista saa sen tiedon, että uusintahakemus on keskeyttänyt viimeisimmän käännytysprosessin.
Keskeyttäminen ei tarkoita, etteikö ihmistä voitaisi lopulta poistaa maasta, jos perusteita jäädä ei ole. Ylellä ei ole tietoa siitä, miten tapaukset ovat edenneet. Se, että ainakin viivästyttäminen on onnistunut kerran, ei kuitenkaan tarkoita että palautuksen voisi estää uusintahakemuksella 13 kertaa, kuten otsikko väitti.
Perjantaina jutun luettuani laitoin otsikosta lyhyen oikaisupyynnön Ylelle. Jutun tarkemmin lukemallakin ymmärsi jo, ettei otsikko pidä paikkaansa.
Ensimmäisessä vastauksessaan Yle perjantaina katsoi, ettei otsikossa ole asiavirhettä. Mutta kun toistin korjaukseni tarkemmin pääsiäisen jälkeen, toimittaja totesi että otsikko on tosiaan harhaanjohtava. Keskiviikkona otsikko muutettiin ja juttua tarkennettiin.
Artikkelin lopussa on nyt korjaus: Jutun alkuperäisestä otsikosta [–] sai käsityksen, että palautuksen voisi estää pelkästään tekemällä uuden turvapaikkahakemuksen. Kuten jutussa esitellyistä tapauksista ilmenee, turvapaikanhakijat ovat käyttäneet samaan aikaan myös muita keinoja estääkseen käännyttämisen. Juttuun on lisätty tieto siitä, että useat uusintahakemukset eivät automaattisesti estä käännytyspäätöksen toimeenpanoa ja tieto, että Ylen saamista asiakirjoista ei ilmene turvapaikkaprosessien kaikkia vaiheita.
Monet ovat jutun kuitenkin jo kertaalleen lukeneet, eivätkä sitä uudelleen tee. Siksi heistä useat ovat luultavasti yhä siinä käsityksessä, että turvapaikanhaulla voi estää käännytyksen loputtomasti ja ilman perusteita. Siksi koin että on tärkeää sanoa tämä tässäkin, useampaan kertaan: se ei pidä paikkaansa.
Uusintahakemuksen mahdollisuus on keskeinen turvapaikanhakijan oikeusturvan kannalta, sillä turvapaikkaprosessi ei ole täydellinen, ja siinä voi tapahtua virheitä tai väärinkäsityksiä. Ihmisen tilanne voi myös muuttua ensimmäisen hakemuksen jälkeen.
Viime vuonna jätettiin Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan 883 uusintahakemusta, joista 38 prosenttia päätyi myönteiseen päätökseen. Noin sama osuus hakemuksista jätettiin tutkimatta, pääosin siksi että uusia perusteita ei ollut. Kuusitoista hakemuksista katsottiin ilmeisen perusteettomiksi.
Se, miten uusintahakemuksia koskevaa lakia tullaan uudistamaan, ei ole vielä tiedossa, kuten Ylen jutusta selviää. Ongelmat esimerkiksi vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ihmisten palautuksissa tuskin sillä kuitenkaan ratkeavat.
Samaan aikaan muut ulkomaalaislain isot muutokset ovat jo pitkällä.
Teksti: Veera Vehkasalo
Kuvitus: Mirkka Hietanen
Korjaus: Yle sai tiedot tapauksista käräjäoikeudelta, ei Maahamuuttovirastolta kuten jutussa aiemmin luki.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2023 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 270 hengelle.
Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
