Pinja Eskola, Kynäniekan salaiset mietteet -blogin pitäjä ja kirjoittaja:
”Me vammaiset ihmiset jäämme seksuaalisuudesta keskusteltaessa aika lailla ulkopuolelle. Ja jos vammaisten seksuaalisuudesta puhutaan, nähdään se usein jotenkin erikoisena, tai keskustelun sävy on negatiivinen.
Negatiivisuus näkyy etenkin, jos keskusteluun liittyy avusteinen seksi. Avustajilta saattaa esimerkiksi kuulla, etteivät he ole velvollisia auttamaan asiassa tällä palkkaluokalla. Sekä avustajien että vammaisten itsensä kanssa pitäisi puhua enemmän siitä, mitä avusteinen seksi on. Aiheesta pitäisi saada enemmän koulutusta: Mitä avusteinen seksi käytännössä tarkoittaa? Miten asiasta voi keskustella korrektisti? Missä menevät omat rajat?
Vammaisten pitäisi saada enemmän seksuaalikasvatusta ja -neuvontaa, myös perheissä ja kouluissa. Kouluissa saatetaan vain mainita, että vammaisillakin on seksuaalisuus, piste. Nyt jos jotain tukea haluaa, kaikki pitää uskaltaa hakea ja kysyä itse. Aralle ja kipuilevalle se voi olla haastavaa.
Yleensä myös oletetaan, että kaikki vammaiset ovat heteroita. Näin ollen vammaisten ihmisten pitää tulla aina kaksin verroin ulos kaapista. Sen suhteen, että hänellä on seksuaalisuus, mutta myös mahdollisen sateenkaarevuutensa osalta.
Media antaa voimakkaasti tietynlaisen kuvan siitä, millainen on haluttava keho. Keho, jossa on toimintarajoite, ei sovi tähän muottiin. Olisikin tärkeää, että valtamedioissa puhuttaisiin enemmän vammaisten seksuaalisuudesta. Nyt jos se tulee esiin, tuntuu että aina korostetaan erityispiirteitä, kuten avun tarvetta. Se korostaa sitä, että vammaisten seksuaalinen ilmaisu olisi poikkeavaa.
Pitäisi kertoa enemmän siitä, miten seksuaalisuus vammaisten ihmisten elämässä näkyy ja mitä se merkitsee. Vammaisten seksuaalisuuden ei tulisi olla mitenkään erillinen suhteessa muihin, vaan siitä pitäisi keskustella samalla tavoin ja samassa yhteydessä, kuin seksuaalisuudesta ylipäätään. Keskustelun yhdenvertaistaminen tässä kontekstissa auttaisi ehkä ymmärtämään, ettei vammallisen elämä ole välttämättä kovin erilaista kuin vammattoman.”
Teksti: Veera Vehkasalo
Lue myös: Unohtuuko seksi?
Tämä on näytejuttu marraskuun 2020 Isosta Numerosta. Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Lehden voi osta myös verkosta.
Vuonna 2019 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen yli 270 hengelle. Lehden myyjät ansaitsivat yhteensä yli 242 000 euroa tuloja.
