Faraz Shariatin ensiohjaus No Hard Feelings on löyhästi omaelämäkerrallinen tarina ihmisistä, rakkaudesta ja ystävyydestä karkoitusuhan alla.
No Hard Feelings on näennäisesti hyvinkin perinteinen romanttinen tarina ihmisistä, jotka kohtaavat toisensa epätavallisissa olosuhteissa. Mutta elokuva on myös esimerkki kasvavasta genrestä, jonka ytimessä on pakolaisten inhimillistäminen heidän tarinoidensa avulla. Tällä kertaa tarina on todenmakuinen, sillä elokuvan päähenkilön tarina peilaa vahvasti ohjaaja Faraz Shariatin kokemuksia yhdyskuntapalvelusta Punaisen Ristin pakolaiskeskuksessa.
Elokuvan päähenkilö, iranilais-saksalainen Parvis, päätyy heti elokuvan alussa kuukaudeksi suorittamaan identtistä rangaistusta. Saksassa syntyneen nuoren miehen yhteyttä iranilaisiin turvapaikanhakijoihin hankaloittaa hieman ontuvan farsintaidon lisäksi Parviksen ilmeinen homoseksuaalisuus, johon turvapaikanhakijat suhtautuvat avoimen ilkkuvasti. Keskuksessa asuvien miesten keskuudesta erottuu nuori Amon, jonka ystävällisyys kasvaa pian joksikin syvemmäksi.
Homoseksuaalisuus on kauttaaltaan tarinan keskiössä. Parvisin yhden illan kohtaamisiin ja klubielämään käytetäänkin elokuvassa paljon aikaa vielä päähenkilöiden romanssin syventyessä. Pehmopornahtavat seksikohtaukset rytmittävät elokuvaa jopa siinä määrin, että se paikoitellen häiritsee tarinan luontevaa etenemistä.
Elokuvan todelliseksi sieluksi nousee Amonin sisko Banafshe, jota näyttelevän Banafshe Hourmazdin roolisuoritus loistaa muun näyttelijäkaartin työtä kirkkaammin. Parvisin ja Amonin orastava romanssikin muodostuu hänen henkisesti repiessä heitä yhteen. Tarinan ydinkonfliktiksi muodostuukin päähenkilöiden seksuaalisuuden sijaan Banafshen oleskeluluvan kohtalo karkoitusviranomaisten jatkuvan uhan alla. Sisarusten ystävyys kohoaa monessa kohtaa jopa romanttista juonta kiinnostavammaksi elementiksi.
Teksti Pii Anttonen
No Hard Feelings on osa Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalia (17.–27.9., Helsinki). Seuraa festivaalin tiedotusta liittyen koronavirusepidemian vaikutuksiin.
Tämä on näytejuttu syyskuun 2020 Isosta Numerosta. Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta.
Vuonna 2019 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen yli 270 hengelle. Lehden myyjät ansaitsivat yhteensä yli 242 000 euroa tuloja.
