Byrokratia, metatyö ja elämän ennakointi uuvuttavat vammaisia ihmisiä. Uusi vammaispalvelulaki on lisännyt taakkaa.
Tammi-helmikuun Isossa Numerossa julkaistaan artikkeli vammaisten kohtaamasta byrokratiasta. Siinä toimittaja Kati Pietarinen tutkii, mitä kaikkea vammaisen täytyy tehdä saadakseen tarvitsemiaan palveluita – joita pitää hakea useilta eri eri luukuilta. Erilaisia kuntoutuksia ja kyydityksiä varten täytyy osata perustella tarpeensa oikealla tavalla. Hakemuksia pitää tehdä säännöllisesti, vaikka vamma ja palvelun tarve olisivat pysyviä. Epätyydyttävistä päätöksistä pitää osata valittaa ja valitusprosessit voivat olla raskaita. Henkilökohtaisen avustajan saamiseksi yleisin malli on ryhtyä työnantajaksi työnantajan velvollisuuksineen.
Juttu käy läpi kaikkia näitä kiemuroita, käytännön kokemuksia ja viime vuosien räikeimpiä epäkohtia. Niiden lisäksi juttuun haastatelluilta vammaisaktiiveilta kysytään ehdotuksia byrokratiakuorman keventämiseksi:
- Vammaisaktivisti Pinja Eskola: Täysi-ikäistyville vammaisille pitäisi järjestää kurssi siitä, miten erilaisia hakemuksia täytetään. Niillä sosiaalityöntekijät neuvoisivat, miten asiat kannattaa ilmaista.
- Vammaisfoorumin pääsihteeri Anni Kyröläinen: Ihmisille, joilla on diagnoosi siitä, että heidän tilanteensa ei parane, pitäisi saada oma status. Se näkyisi kaikissa eri järjestelmissä, ja näiden ihmisten ei pitäisi hakea palveluja jatkuvasti uusiksi
- Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko: Kaikilla hyvinvointialueilla pitäisi siirtyä malliin, jossa työnantajana toimiva vammainen ihminen valtuuttaa hyvinvointialueen hoitamaan henkilökohtaisen avustajansa työterveyshuoltomaksut. Tällainen on osassa maata käytössä.
- Pinja Eskola: Hyvinvointialueiden pitäisi tukea työnantajaksi lähteviä vammaisia ihmisiä paremmin byrokratian ja työntekijän johtamisen opettelussa. Henkilökohtaisille avustajille pitäisi myös luoda sijaispankki, josta vammainen henkilö voisi nopeasti hakea sairastuneelle avustajalle tuuraajan.
- Sari Kokko ja Anni Kyröläinen: Apuvälineiden, kuten sähköpyörätuolien huollon pitäisi olla nopeaa ja selkeää. Myös siitä pitäisi olla selkeät käytännöt, että huollon ajaksi pitäisi saada lainalaite.
- Pinja Eskola: Tulee varmistaa, että vammaisen oikeus tulla kuulluksi palvelupäätöksiä tehdessä ei ole pelkkä muodollisuus, vaan häntä kuullaan ja kuuleminen järjestetään hänelle sopivassa muodossa.
Lista Kati Pietarinen
Kuvitus Siru Tirronen
Lue juttu tammi-helmikuun 2026 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää. Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä ostaa lehtiä etukäteen ja pitää myydystä lehdestä saamansa myyntivoiton itsellään. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
