Varallisuus keskittyy, köyhien ja asunnottomien määrä kasvaa. Todellisuudet eriytyvät entistä enemmän, kirjoittaa Ison Numeron päätoimittaja Veera Vehkasalo.
”Tiedättekö miltä tuntuu olla oikeesti köyhä!?” huusi eräs nainen kiusaantuneille työmatkalaisille Sörnäisissä.
Minäkin kipitin hiljaa toimistolle, ja mielessä pyöri hiljan katsomani Ylen Raha-Suomi -sarjan stereotyyppinen intro, jossa iloiset ihmiset joivat shampanjaa. Tätä tuntuu nyt olevan tarjolla: yhdestä tuutista luksusta ja toisesta puutetta. Se näkyy tilastoissa ja kokemuksissa, mutta myös viihteessä ja kulttuurissa.
Viime kuussa Suomen luetuimpien tai kuunnelluimpien tietokirjojen huipulla oli kaksi teosta asunnottomista naisista. Samalla televisio on täynnä sarjoja erilaisista huippurikkaista ja eliiteistä. (Parhaimmillaan realityssä tietenkin yhdistetään nämä kaksi ääripäätä, ja laitetaan rikkaat ja köyhät vaihtamaan osia.)
Kuvauksia eliittien elämästä alkaa olla niin paljon, että tähän lehteen haastateltu tutkija Hanna Kuusela alkoi tutkia sarjoja uppouduttuaan niihin migreenikausinaan. Hänen mukaansa sarjat esittävät hyvätuloiset vauraudesta huolimatta onnettomina, jotta muut tyytyisivät osaansa.
Raha-Suomi -sarjassa miljardööri Antti Herlin sanoo juuri jotain tähän viittaavaa. Että rikkaus ei tuo onnea – ja haaveilee ennemminkin tupakasta reippaan kyntötyön jälkeen. Sen sijaan pankkiiri Björn Wahlroos ihmettelee miksei joku haluaisi rahaa, koska sillähän saa kaikkea mitä voi haluta.
Todellisuudet eriytyvät entistä enemmän.
Niin. Valtaa, aikaa, statusta, osallisuutta, hyvinvointia, mukavuuksia ja muutosta. Kaikille miljardööreillekään vauraus ei ehkä ole itseisarvo, mutta uskon että rahan painon tässä yhteiskunnassa ymmärtää parhaiten se, jolla sitä ei ole. Kuten Ison Numeron myyjä Donka, joka totesi viime lehden haastattelussa, ettei haluaisi mitään muuta maailmassa enemmän kuin lisää rahaa. Se vaikuttaa niin paljon arkeen ja siihen, mitä perheelleen voi tarjota.
Myös Suomessa tuo manna jakautuu yhä epätasaisemmin. Varallisuus keskittyy, köyhien ja asunnottomien määrä kasvaa. THL:n ennakkoarvion mukaan hallituksen leikkaukset voivat lisätä köyhien määrää Suomessa jopa 100 000:lla, kertoi Yle huhtikuussa.
Se tarkoittaa myös, että todellisuudet eriytyvät entistä enemmän. Väkisinkin miettii myös, voiko demokratia toimia, jos vähäosaiset eivät voi tehdä muuta kuin huutaa ohikulkijoille, että tajuatteko miten vaikeaa tämä on.
Todistamme parhaillamme Atlantin toisella puolella näytöstä, joka muistuttaa äärimmäisten rikkauksien, ja siten vallan, keskittymisen riskeistä. Kun tilanne menee tarpeeksi pitkälle, en usko että mikään kertomus riittää pitämään keskiluokkaa ja vähäosaisia siinä illuusiossa, että sillä ei ole väliä, koska rikkaitakin joskus masentaa.
Veera Vehkasalo
Päätoimittaja
Tämä on näytejuttu toukokuun 2025 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää. Lehden hinta on nyt 15 euroa, josta puolet on edelleen myyjän tuloa. Ison Numeron voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
