Tässä Isossa Numerossa käsitellään ikävän ajankohtaiseksi käynyttä aihetta: turvaa ja turvallisuutta. Ikävä se on siksi, että yleensä puhe on siitä mistä on puute.
Epävarmuutta ja arjen turvattomuutta lisääviä asioita on maailmasta nyt helppo hakea, ja Suomessa monelle iso sellainen ovat sosiaaliturvan leikkaukset. Myös niin sanotun kovan turvallisuuden puolella tapahtuu liikaa. Maailmanpolitiikan areenoilla sekä Venäjä että Israel ovat perustelleet sotilaallisia hyökkäyksiä itsepuolustuksella ja oman turvallisuuden lisäämisellä.
Nuo sodat ovat muistuttaneet taas, miten turvallisuuteen vetoamalla ylitetään erilaisia, muun muassa ihmisoikeuksiin ja kansainväliseen lakiin liittyviä, rajoja. Jotta turvallisuus ei olisi yhtä tehokas tapa hiljentää toimien kritiikki, siitä puhuttaessa olisi tärkeä kysyä, kenen turvallisuudesta puhutaan ja miksi.
Tässä lehdessä käsitellään kahta ajankohtaista esimerkkiä siitä, miten toisen turvallisuus on joskus toisen uhka. Toinen niistä on vartijaväkivalta. Viime aikoina esiin tulleissa tapauksissa uhreina on usein ollut nimenomaan heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Kyse ei ole ihan marginaalisesta asiasta: Vailla vakinaista asuntoa ry:n Vlada Petrovskaja sanoo jutussa, että hänelle on tullut asunnottomustyössä tietoon turvallisuusalan ammattilaisten harjoittamaa väkivaltaa päivittäin.
Turvallisuudesta puhuttaessa on tärkeä kysyä, kenen turvallisuudesta puhutaan.
Toisekseen tässä numerossa käsitellään tilannetta Venäjän ja Valko-Venäjän rajoilla. Jotkut Suomessakin ovat perustelleet rajan sulkemista myös siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden edulla, koska itänaapuri välineellistää heidän hätäänsä ja haaveitaan. Mutta kun aletaan puhua ihmisten työntämisestä takaisin rajan yli, pushbackeista, ollaan jo aika kaukana rajanylittäjien turvallisuudesta huolehtimisesta.
Kuten toimittaja Kati Pietarisen juttu muistuttaa, muualla Euroopassa tämä on jo johtanut kuolemantapauksiin ja katoamisiin – sen ohella, että se heittää roskakoriin kansainvälisen lain kunnioituksen. Ja se, jos jokin, olisi surkea turvallisuusteko: ne lait ja ihmisoikeusperiaatteet on luotu meidän kaikkien turvallisuutta ja parempaa maailmanjärjestystä takaamaan. Jos emme edes yritä turvata niitä, mitä meille jää?
P.S. Mitä turvaan tulee, myös Iso Numero on vaikeassa tilanteessa. Hallituksen leikkausten myötä Taiteen edistämiskeskuksen rahoitusta on leikattu, ja se tuntuu erityisesti saamassamme kulttuurilehtituessa. Ison Numeron tuki laski tänä vuonna jopa 40 prosenttia. Kahdessa vuodessa tuki on puolittunut. Tämä aiheuttaa isoja haasteita toimitukselle ja heijastuu myös myyjien kanssa tehtävään työhön. Tarvitsemme siis teitä lukijoita enemmän kuin koskaan! Voit tukea Isoa Numeroa ja työmme jatkumista ryhtymällä sponsoriksi tai ostamalla tai tilaamalla lehden, lue lisää: www.isonumero.fi/tilaa
Veera Vehkasalo
Päätoimittaja
Tämä on näytejuttu maaliskuun 2024 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2022 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 280 hengelle.
